Riippumaton venäläinen sanomalehti Novaja Gazeta lopettaa toimintansa hallituksen painostuksen jälkeen

Riippumaton venäläinen sanomalehti Novaja Gazeta lopetti toimintansa 9. marraskuuta 2026. Julkaisu, joka oli tunnettu hallituksen korruptiota koskevasta tutkivasta raportoinnista, jätti Moskovan keskustassa sijaitsevan toimistonsa samana päivänä. Sulkeminen seuraa viranomaisten lisääntyneen painostuksen aikaa, johon kuului Venäjän hallituksen syyskuussa 2026 tekemä julkaisun nimeäminen "ulkomaiseksi agentiksi".

Taustaa ja taloudellisia haasteita

Novaja Gazetalla on 33 vuotta kestänyt historia. Se perustettiin vuonna 1993 perustuen "glasnostin" tai avoimuuden periaatteeseen käyttäen Mihail Gorbatšovin tarjoamia Nobelin rauhanpalkinnon varoja. Vaikka julkaisu oli pitkään ollut merkittävä ääni venäläisessä mediassa, sen toiminta muuttui merkittävästi vuonna 2022, kun se lopetti painetun version julkaisemisen Ukrainan hyökkäyksen jälkeen.

Lehdellä oli vakavia taloudellisia vaikeuksia, jotka johtivat sen sulkemiseen. Raporttien mukaan pankit lopettivat aiemmin lehden johtoa tukeneiden lukijalahjoitusten käsittelyn. Tämä rahoituksen menetys yhdistettynä "ulkomaiseksi agentiksi" nimeämiseen vaikutti päätökseen lopettaa toiminta. Dmitri Muratov, yksi perustajista ja entinen päätoimittaja, joka voitti Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2021, kritisoi viranomaisten puheen tukahduttamista. Hän totesi, että sortotoimet maassa laajenevat ja muuttuvat yhtä voimakkaiksi kuin myrsky, ja lisäsi, että poliittiset ja kansalaisoikeudet ovat käytännössä toimimattomia.

Sulkemisesta ristiriitaiset kertomukset

Lehden purkamisen pääasiallisesta syystä on kiistaa. Vaikka Novaja Gazeta pitää sulkemista hallituksen painostuksen ja rahoituksen menetyksen vuoksi, Kreml on tarjonnut toisenlaisen näkökulman. Venäjän presidentinhallinnon tiedottaja Dmitri Peskov kuvaili sulkemista normaaliksi vaihtuvuudeksi mediamaisemassa.

Sulkeminen on myös korostanut syviä jakolinjoja Venäjän oikeus- ja rangaistusjärjestelmien tilasta. Dmitri Muratov on vaatinut laajempaa tulitaukoa Ukrainassa ja noin 4 000 poliittisen vangin vapauttamista. Kreml on kuitenkin kiistänyt poliittisten vankien olemassaolon ja puolustanut sensuurilakien välttämättömyyttä. Nämä ristiriitaiset väitteet korostavat jatkuvaa jännitettä riippumattomien mediayksiköiden ja Venäjän valtion viranomaisten välillä.

Sanasto

• glasnost — Glasnost on periaate, joka tarkoittaa avoimuutta. Sitä käytettiin pohjana Novaja Gazeta -lehden perustamiselle.